Savo-Karjalan kansainvälisen maantieliikenteen tutkimus, tiivistelmä

Savo-Karjalan tiepiiri käynnisti elokuussa 1999 laajan tutkimushankkeen kansainvälisen maantieliikenteen ominaisuuksista, suuntautumisesta, palvelutarpeista ja vaikutuksista Savo-Karjalan tiestöllä. Tutkimusorganisaationa hankkeessa toimi LT-Kuopio Oy, jossa työstä vastasi toimialapäällikkö N.N.. Savo-Karjalan tiepiirissä työn ohjauksesta vastasi suunnittelupäällikkö N.N.. Selvitys valmistui syyskuussa 2000 ja siitä on tuotettu väli- ja loppuraportin lisäksi suomen- ja englanninkieliset esitteet.

Tämän selvityksen tavoitteena oli tuottaa tietoa Savo-Karjalan kansainvälisestä liikenteestä liikenteen palveluiden kehittämistä ja tienpidon toimenpiteiden suuntaamista varten. Tutkimus koostuu seuraavista osista: Itärajan ylittävä henkilöliikenne, itärajan ylittävä tavaraliikenne, Savo-Karjalan suurimpien teollisuus- ja kuljetusyritysten kansainväliset kuljetukset, kuljetusmuodon valinta raakapuun tuontikuljetuksissa ja Idän liikenteen skenaario Savo-Karjalassa. Itärajan ylittävän henkilöliikenteen ominaisuuksia, näkemyksiä ja suuntautumista selvitettiin Niiralan raja-asemalla suoritetuilla haastatteluilla ja itärajan ylittävää tavaraliikennettä vuotta 1998 koskevan tullausasiakirjaotannan avulla. Idän henkilö- ja kuorma-autoliikenteen kehittymisvaihtoehtoja vuoteen 2030 tarkasteltiin skenaariomenetelmällä. Alueen suurimpien yritysten kuljetuksia ja näkemyksiä selvitettiin haastattelututkimuksella.

Niiralan kautta kulkeva henkilöliikenne on viime vuosina kasvanut voimakkaasti. Vuonna 1999 liikenne kasvoi peräti 47 % edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 1999 Niiralan henkilöautoliikenteen määrä oli yli 450.000 ajoneuvoa. Niirala on itärajan kolmanneksi vilkkain raja-asema. Venäläisten ajoneuvojen osuus henkilöliikenteestä kasvoi 17 %-yksikköä vuosien 1998 ja 1999 välillä. Vuonna 1999 se oli jo 37 %. Linja-autoliikenteen merkitys Niiralassa on ollut vähäinen. Niiralan raja-aseman henkilöliikenne on pääosin viikoittain toistuvaa ostos- ja asiointiliikennettä lähialueiden välillä. Savo-Karjalassa henkilöliikenne on volyymiltään suurinta Tohmajärven ja Niiralan raja-aseman välisellä kantatiellä. Reilu kolmasosa liikenteestä jää raja-aseman lähikuntiin. Joensuun suuntaan suuntautuu noin 40 prosenttia. Haastatellut kuljettajat olivat yleensä ottaen tyytyväisiä Tielaitoksen palvelutasoon Niiralan raja-asemalla. Raja-asemalle kaivattiin lähinnä liikennetilanteen tiedotuspalveluja ja enemmän maakohtaista sekä suomen- että venäjänkielistä informaatiota. Kuljettajista suurin osa oli tyytyväisiä myös tieoloihin ja Tielaitoksen palveluihin Suomen puolella. Suomalaisten kuljettajien esittämistä ongelmista korostuivat talvikunnossapidon riittämättömyys erityisesti alemmalla tieverkolla ja rajan lähialueiden tieosuuksien huono kunto. Venäläisten autojen kuljettajat toivoivat lisää venäjänkielistä informaatiota ja ohjeistusta tien varsille sekä informaatiota liikennesäännöistä ja liikenteessä toimimisesta.

Niiralan tulliaseman kuorma-autoliikenteen määrä oli vuonna 1998 lähes viisinkertainen verrattuna vuoteen 1993. Vuonna 1999 liikenne kasvoi Niiralassa ja tilapäisillä rajanylityspaikoilla yhteensä 6 % edellisvuoteen verrattuna. Liikennemäärä oli yli 47.000 kuorma-autoa. Kuljetukset olivat pääasiassa raakapuun hankintakuljetuksia Venäjältä, jolloin autot ajoivat tyhjänä Venäjälle hakemaan lastin. Niiralan raja-aseman kautta tapahtuvasta tuonnista kolmasosa tulee Venäjän Värtsilästä. Seuraavaksi tärkeimmät lähtöalueet ovat Petroskoin suunta ja Sortavala. Tuonnin kohdealueet sijaitsevat pääosin Savo-Karjalassa ja Kaakkois-Suomessa. Viennissä tärkeimmät lähtöalueet ovat Kaakkois-Suomi, Helsingin seutu ja Turun seutu. Kuljetukset suuntautuvat Pietariin, Venäjän Värtsilään ja Petroskoihin. Kuorma-autoliikenne sekä tuonnissa että viennissä keskittyy etelään johtavalle valtatie 6:lle.

Niiralan raja-asemalla junakuljetusten osuus vuonna 1998 oli 76% ja kuorma-autokuljetusten 24%. Kuorma-autokuljetusten osuus on viime vuosina kasvanut. Raakapuun tuontikuljetuksissa kuorma-autokuljetus on kilpailukykyinen vaihtoehto silloin, kun kuljetettavat volyymit ovat pieniä, kuljetettava matka on lyhyt, puun hankinta-alueet sijaitsevat hajallaan tai rautatiekuljetusten vaatima infrastruktuuri ja laitteisto puuttuvat.

Haastateltujen teollisuusyritysten kansainväliset kuljetukset olivat vuonna 1998 yhteensä yli 1,8 miljoonaa tonnia, josta tuontia oli noin 0,7 ja vientiä noin 1,2 miljoonaa tonnia. Käytetyin kuljetusmuoto tuonnissa oli maantiekuljetus ja viennissä rautatiekuljetus. Kokonaisuutena rautatiekuljetus oli käytetyin. Tärkein tuontisatama oli Helsinki ja tärkeimmät vientisatamat Kotka, Helsinki ja Hamina. Yritykset katsoivat kansainvälisten maantiekuljetusten kasvavan 13 % vuoteen 2005. Tasaisesti jakautuneena tämä tietää noin 2 prosentin vuotuista kasvua. Pyrkimys jatkuviin tavaravirtoihin ja vähäisiin varastoihin lisää kuorma-autokuljetusten määrää, koska kuljetettavat toimituserät pienenevät.

Niiralan raja-aseman kuorma-autoliikenne ei perusskenaarion mukaan juurikaan kasva vuoteen 2030. Kasvuskenaarion mukaan se kaksinkertaistuisi. Henkilöautoliikenteen kasvu Niiralassa olisi todennäköisessä skenaariossa noin 30 %. Mikäli todennäköiset skenaariot toteutuvat aiheuttavat ne lisätoimenpidetarpeita erityisesti henkilöliikennettä silmälläpitäen. Toimenpiteiden tulisi painottua liikenteen palveluihin ja erityisesti informaatiopalveluihin. Henkilöliikenteen skenaario ennustaa venäläisten matkustajien osuuden kasvavan nopeimmin, joten venäjänkielisten informaatiopalvelujen tarve tulee kasvamaan. Skenaarion mukainen liikenne ei aiheuta investointitarpeita kokonaisille tiejaksoille, vaan lähinnä pistemäisten liikenneturvallisuustoimenpiteiden ja tienkäyttäjien palvelualueiden tekemistä. Skenaario perustuu koko Suomen ja Venäjän välisen liikenteen skenaarioon eikä huomioi kaikkia yksittäisen raja-aseman liikenteen kehittymiseen vaikuttavia tekijöitä.

Idän liikenteen määrään ja suuntautumiseen Savo-Karjalan alueella vaikuttavat mm. tiestön parantamishankkeet Venäjällä, Venäjän ja Suomen veropolitiikka, Kaakkois-Suomen raja-asemien ruuhkautuminen sekä Venäjän taloudellisen, yhteiskunnallisen ja poliittisen tilanteen kehittyminen.