Länsimetro

Länsimetro parantaa Helsingin esikaupunkien ja Etelä-Espoon välisen joukkoliikenteen palvelutasoa ja lisää joukkoliikenteen kysyntää. Toisaalta kantakaupungin ja Espoon välillä sujuvan ja vaihdottoman bussijärjestelmän korvaaminen metrojärjestelmällä vähentää matkojen määrää. Metrojärjestelmä siirtää osan Helsingin keskustan työpaikoista ja palveluista metron varteen Etelä-Espooseen. Mallin mukaan Itäkeskus-ilmiö voisi toistua myös lännessä. Kun Etelä-Espoon asema aluekeskuksena vahvistuu, suurempi osa työmatkoista suuntautuu sinne. Länsimetro yhdistää koko Helsingin seudun rannikon asumis- ja työssäkäyntimarkkinoita. Etelä-Espoon alueella asukasmäärien muutokset vaihtelevat alueittain. Testi toi esiin, miten tärkeää länsimetron liikennejärjestelmän yksityiskohtaisempi kuvaaminen olisi. Mallissa olisi myös otettava huomioon metron rakentamisesta seuraavat muutokset kaavoituksessa.

Kuva 8. Työpaikkojen kokonaismäärien absoluuttiset ja suhteelliset muutokset osa-alueittain Länsimetro-testissä vuonna 2010 perusennusteeseen verrattuna. Katso myös liitekuvat

Toimenpide

Länsimetro-testissä metroa on jatkettu Ruoholahdesta . Metro liikennöi ovälein. Länsiväylän suunnan bussilinjasto muuttuu liityntälinjastoksi metroasemille ja muualla Espoon bussilinjastossa tarkistetaan joitakin vuorovälejä. Länsimetro on käytössä vuodesta 2000 alkaen.

Vaikutukset liikenteeseen

Etelä-Espoon bussijärjestelmän korvaaminen metrolla lisää iltaruuhkassa tälle alueelle päättyviä joukkoliikennematkoja 11 prosenttia lähinnä kevyen liikenteen kustannuksella. Etelä-Espoosta alkavat joukkoliikennematkat lisääntyvät viisi prosenttia. Kantakaupungin ja Espoon välillä sujuvan ja vaihdottoman bussijärjestelmän korvaaminen metrojärjestelmällä vähentää matkojen määrää. Etelä-Espoon ja kantakaupungin välillä joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus laskee 1,6-2,1 prosenttiyksikköä, vaikka yhteenlaskettuna Etelä-Espoosta lähtevien ja päättyvien matkojen joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus kasvaa 1,2-2,4 prosenttiyksikköä. Metrojärjestelmä parantaa siis Helsingin kantakaupungin ulkopuolisten alueiden ja Etelä-Espoon välistä tavoitettavuutta.

Autoliikenteen matkojen keskipituus ei iltaruuhkassa muutu. Koska Etelä-Espoon metromatkat ovat keskimäärin muita raideliikennematkoja lyhyempiä, raideliikenteen matkanpituudet laskevat neljä prosenttia. Bussiliikenteen matkanpituudet lyhentyvät kolme prosenttia, sillä pitkiä matkoja tehdään metrolla useammin kuin perusennusteessa. Päiväliikenteessä raidematkat lyhenevät kaksi prosenttia ja bussimatkat neljä prosenttia.

Testitulokset korostavat toimenpiteen kuvauksen merkitystä, eli sitä miten bussi- ja metrojärjestelmien yksityiskohdat on mallissa kuvattu. Jos tulokset halutaan saada tarkoiksi, kuvaukseen kannattaisi käyttää jo olemassaolevien yksityiskohtaisten liikennemallien aikamatriiseja.

Vaikutukset maankäyttöön

Autottomien asuntokuntien määrä vähenee Tapiolan-Haukilahden alueella ja lisääntyy Espoonlahden-Kauklahden alueella. Vastaavasti autollisten asuntokuntien määrä vähenee Espoonlahden, Matinkylän ja Kauklahden alueilla ja lisääntyy keskustan lähialueille. Asuntokuntien kokonaismäärä kasvaa jonkin verran metroasemien ympäristössä, esimerkiksi Matinkylässä.

Kokonaistyöpaikkojen lisäys keskittyy Etelä-Espooseen metroradan varteen. Suurinta lisäys on Matinkylässä, jossa työpaikkojen määrä kasvaa noin kuusi prosenttia (kuva 8). Kaiken kaikkiaan työpaikkoja syntyy Etelä-Espooseen noin tuhat enemmän kuin perusennusteessa. Muualla pääkaupunkiseudulla työpaikat vähenevät suhteellisesti yhtä paljon kaikkialla, mikä merkitsee lukumääräisesti suurinta pudotusta tiheimmällä työpaikka-alueella eli Helsingin keskustassa. Vähittäiskauppa siirtyy radan vaikutusalueelle huomattavassa määrin, mutta yksityiset palvelut reagoivat vaimeammin.

Mallin mukaan metrojärjestelmä siirtää osan Helsingin keskustan työpaikka- ja asiointitavoitettavuudesta Etelä-Espooseen. (Tavoitettavuus sisältää liikennejärjestelmän palvelutason lisäksi työskentely- ja asiointimahdollisuuksien määrän. Siksi työpaikkojen siirtyminen "siirtää" myös tavoitettavuutta.)

Testin mukaan länsimetro yhdistää koko pääkaupunkiseudun rannikon asukas- ja työmarkkinoita. Vaikutus ulottuu myös yli pääkaupunkiseudun.

Mallin tuloksista nähdään jälleen työmatkaliikenteen vaikutus. Kun työpaikkoja ja palveluita siirtyy metron varteen ja Etelä-Espoon painoarvo lisääntyy, muuttavien yritysten työntekijät asettuvat asumaan osapuilleen aiempaa työmatkaansa vastaavan etäisyyden päähän uudesta työpaikastaan. Vaikka malli käyttäytyy loogisesti, se ei välttämättä ota huomioon kaikkia asuntokuntien sijoittumiseen vaikuttavia tekijöitä.

Muutokset rakennuskannassa ovat pieniä, ja vuokrat muuttuvat kysynnän muutosten seurauksena. Rakennuskannan muutokset pitkän aikavälin mallissa ovat hitaita, eikä esimerkiksi hintojen nousu paljonkaan vaikuta niihin. Merkittävät tavoitettavuuden muutokset saattavat siten heijastua voimakkaasti maan arvoon ja asumiskustannuksiin, joita mitataan asunto- ja toimitilaneliövuokran avulla. Toimitilojen neliövuokrat keskustassa laskevat kaksi prosenttia ja kasvavat Matinkylässä yhdeksän prosenttia. Vähittäiskaupan neliövuokrat laskevat esimerkiksi Ruoholahdessa yhdeksän prosenttia ja kasvavat Matinkylässä 27 prosenttia.

Testin yksinkertaisuuden vuoksi metroradan varren maankäyttöä ei erityisesti tuettu kaavoitustoimenpitein verrattuna perusennusteeseen, vaikka todellisuudessa niin toimittaisiinkin.

/ LT-Konsultit Oy - 19.8.1997