Pohjolan kolmion liikennehankkeet

Investoinnit kaupunkiseutujen ulkopuoliseen liikenteen infrastruktuuriin helpottavat matkustamista eli parantavat tavoitettavuutta. Tällöin matkustajat tyypillisesti pidentävät matkojaan esimerkiksi muuttamalla kauemmaksi työpaikoistaan, ja kaupunkirakenne hajoaa keskustoista poispäin. Ratainvestoinnit poikkeavat kuitenkin vaikutuksiltaan tieinvestoinneista. Uuden ratayhteyden avaaminen tukee helminauhamaisen kaupunkirakenteen kehittymistä Helsingin ja Lahden välille, koska maankäyttö asemien läheisyydessä tiivistyy.

Kuva 9. Asuntokuntien kokonaismäärien absoluuttiset ja suhteelliset muutokset osa-alueittain Pohjolan kolmion liikennehankkeet -testissä vuonna 2010 perusennusteeseen verrattuna. Katso myös liitekuvat.

Toimenpide

Pohjolan kolmio on yksi EU:n kärkihankkeista Euroopassa. Hanke yhdistää Pohjoismaiden pääkaupungit ja Pietarin. Pohjolan kolmion liikennehankkeisiin sisältyvät tämän mallin tutkimusalueella valtatie E 18:n parantaminen moottoriväyläksi koko Uudenmaan alueella, Lahden oikorata reitillä Kerava-Mäntsälä-Lahti ja Leppävaaran lisäraiteiden rakentaminen. Näillä rataosuuksilla vuorotarjonta lisääntyy, ja muualla osaa vuoroväleistä tarkistetaan.

Vaikutukset liikenteeseen

Kun liikenteen infrastruktuuriin investoidaan ja matkustaminen tulee helpommaksi, asukkaat ja asuntokunnat käyttävät osan säästyvästä ajasta matkojen pidentämiseen. Mallin mukaan henkilöautomatkojen keskimääräinen pituus kasvaa ruuhka-aikana viisi prosenttia ja keskimääräinen matka-aika kuutisen prosenttia. Henkilöautoliikenteen aikasuorite lisääntyy ruuhka-aikana myös noin kuusi prosenttia.

Junamatkojen pituudet kasvavat vastaavasti ruuhka-aikana noin kuusi prosenttia ja junan matkasuorite ruuhka-aikana noin 19 prosenttia. Junaliikenteen aikasuorite kasvaa noin 12 prosenttia.

Muutokset kulkumuoto-osuuksissa ovat pieniä. Juna kasvattaa osuuttaan pääradan käytävän suuntaisilla matkoilla noin kaksi prosenttiyksikköä.

Vaikutukset maankäyttöön

Mallin mukaan liikenneinvestoinnit keskusten ulkopuolella lisäävät kaupunkirakenteen hajaantumista Helsingin keskustasta poispäin, koska reuna-alueiden tavoitettavuus paranee. Rata- ja tieinvestoinnit toimivat kuitenkin toisistaan poiketen. Uuden ratayhteyden avaaminen Helsingin ja Lahden välille tukee helminauhamaisen kaupunkirakenteen kehittymistä, koska maankäyttö asemien lähellä tiivistyy.

Maankäyttövaikutuksista huomataan kokonaan uuden yhteyden avaamisen olevan niin suuri toimenpide, että pienemmät osahankkeet jäävät sen varjoon. Siten Leppävaaran lisäraiteiden maankäyttövaikutuksia ei tässä testissä voitu erottaa muista samanaikaisista vaikutuksista.

Kokonaisuutena Pohjolan kolmion liikenneinvestointien vaikutus on pääkaupunkiseudulla pieni. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuntokuntien kokonaismäärä kasvaa Mäntsälässä ja Lahden seudulla sekä pääradan varressa lähellä pääkaupunkiseutua (kuva 9). Muualla Uudellamaalla asuntokuntien kokonaismäärä kasvaa E 18 -tien vaikutusalueella Lohjan seudulla sekä Itä-Uudellamaalla. Moottoritie lisää alueiden houkuttelevuutta erityisesti autonomistaja-asuntokunnille.

Autonomistaja-asuntokuntien määrä kasvaa myös Lahden ja Mäntsälän seuduilla, mutta vähenee pääradan varressa lähellä pääkaupunkiseutua. Autottomien asuntokuntien määrä kehittyy vastakkaiseen suuntaan liikenneyhteyksien ja vuokratason muutosten takia.

Työntekijäasuntokuntien määrä kasvaa selvästi Mäntsälän ja Lahden seuduilla sekä Lahden kaupungissa ja vähenee pääradan varressa lähellä pääkaupunkiseutua. Yrittäjä- ja ylempien toimihenkilöasuntokuntien määrä vähenee esimerkiksi Lahden keskustassa, mutta kasvaa Lahden seudulla sekä Keravan ja Järvenpään alueella.

Työpaikkojen kokonaismäärän muutokset ovat varsin pieniä. Työpaikat lisääntyvät pääradan varressa sijaitsevissa keskuksissa sekä Lahden ja Mäntsälän seuduilla. Vähittäiskaupan työpaikat kasvavat voimakkaimmin Mäntsälässä ja vähenevät Lahden keskustassa. Vaikutukset yksityisten palvelutyöpaikkojen sijaintiin ovat päinvastaiset ja niukemmat.

Lohjan ja Keravan ympäristössä sekä Mäntsälässä asuntojen hintataso nousee alueiden houkuttelevuuden lisääntyessä.

Testitoimenpiteessä ei määritelty, miten kaavoitusviranomaiset ohjaavat maankäyttöä. Siksi asuntokunnat pääsevät hyödyntämään tavoitettavuuden paranemisen hajautumalla. Kaavarajoitusten tai muiden ohjaustoimien sisällyttäminen testiin olisi estänyt kaupunkirakenteen hajautumista.

/ LT-Konsultit Oy - 19.8.1997